Muutto olisi tasan viikon päästä, joten katille täytyi etsiä hoitopaikka. Ihana mummuni lupautui ottamaan termiitin muutamaksi tunniksi. Mummu ei taatan kuoleman  jälkeen ole sukkapuikkoihin päin katsonutkaan (vaikka ennemmin häneltä valmistui noin yhdet viikossa), joten päätin kutoa mummulle villasukat. Vähän kuin ns. palkaksi vaivannäöstään...

Sukat ovat kokoa 40, lankakassin pohjalta löytyneistä keristä, ruosteenpunaista ja beigeä. Tarkoituksena oli raidoittaa vartta enemmänkin, mutta jotenkin mä koen kovin hankalaks sen kokoaikaisen laskemisen kerroksissa, pohtimisen ja leikkailun. Lisäks inhoan yli kaiken päättelyä, joten mitä vähemmän langan päitä, sen parempi!

Loppuun vielä muutama kuva viikko sitten tehdystä ratsastusreissusta miehen siskon kanssa.

Olisko siitä edellisestä kerrasta kuitenkin liian kauan..?

Mä niiiiiin rakastan tota Vesku-murua, et huh!

"Siis mitä, eikö enää mitään hyvää???"

Olimme eilen katsomassa myös siskoni vanhojen tansseja. Päivä oli pitkä, koska heräsin puoli viideltä lähteäkseni laittamaan hänen hiuksiaan ja meikkaamaan hänet. Lisään pari kuvaa tansseista, kunhan äitini ne minulle lähettää, koska olihan mekkokin sentään mun tekeleitä... ;)